Speksiä ja viettelyksiä

Duodecim
2000;116(23):2607-23
Olli Kontiainen ja Patrik Lassus
Katsaus

Prologi
Ensimmäinen näytös
Väliaika
Toinen näytös
Epilogi
Sananlaskujen viisautta

Prologi

Speksiyleisön käytösohjeet. Jos olosi on epävarma, lue tämä. Pyrimme auttamaan sinua hahmottamaan ympärilläsi tapahtuvia oudoilta tuntuvia asioita. Kaikki on hyvin. Ympärilläsi olevat ihmiset ovat katsojia. Yhdessä muodostatte yleisön. Yleisön tarkoitus on reagoida spontaanisti näyttämöllä tapahtuviin asioihin. Näyttämö on korotettu taso, jonka löydät helposti kysymällä vierustoveriltasi. Näyttämöllä touhuavat henkilöt ovat näyttelijöitä. Kaikki näkemäsi näyttelijät ovat amatöörejä, mikä tarkoittaa sitä, etteivät he oikein tiedä mitä tekevät mutta ovat silti tosi hyviä. Jos olet tarkkana, saatat huomata myös orkesterin. Se koostuu erilaisista soittimista ja niitä käsittelevistä ja puhaltavista soittajista. Hekin ovat tosi hyviä. Toisinaan orkesterin eteen astelee kapellimestari. Hänen tehtävänään ei ole pelkästään miellyttää silmää vaan myös heilua orkesterin edessä. Usein orkesteri tällöin soittaa, mikä helpottaa laulua ja tanssia. Tanssijat ja laulajat ovat myös tosi hyviä. Samoin kaikki muutkin speksiläiset. Ja yleisö. Seuraavassa käyttäytymisohjeita niille, joille speksi on uutta:

1. Speksi on opiskelijoiden esittämä interaktiivinen musiikkinäytelmä.

2. Miellyttipä jokin asia sinua tai ei, esiintyjät pitävät siitä, että heille taputetaan. Jos jokin asia oikeasti miellyttää, voit taputtaa rytmikkäästi ja huutaa »Omstart!». Usein muu yleisö innostuu tästä ja tilanteen aiheuttanut kohtaus esitetään vastahakoisesti uudestaan.

4. Jos joku huutaa esiintyjille jotain mielestäsi sopimatonta, hän on todennäköisesti humalassa eikä varmastikaan tarkoita sanomaansa.

5. Erikoislaseilla voit nähdä näytelmään tietokoneella loihditut animaatiohahmot. Tarvittaessa voit pyytää naapuriasi lainaamaan hetkeksi omia lasejaan.

6. Jos vieressäsi istuu mukavanoloinen tyttö/poika/muu, voit pelottavissa kohdissa spontaanisti ottaa häntä kädestä kiinni. Kannattaa ensin pyytää lupa mahdolliselta seuralaiselta tai vanhemmilta – jopa vierustoverilta itseltään.

7. Speksiläinen ei käytä alkoholia, mutta jos tarjoat hänelle esityksen jälkeen drinkin, hän saattaa toiveikkaasti viettää loppuillan seurassasi.

(Ohjeet on julkaistu Sylilääkäri-lehden teemanumerossa »Käytännön speksologiaa» (2/1986). Kirjoittaja on poliisin vanha tuttu.)

Mikä speksi on? Speksi on vanha opiskelijaperinne, joka alkoi Englannissa vuosisatoja sitten. Alkuspeksi oli komedia ja musikaali, jonka tuli esittää opiskelijapoikien voimin jokin antiikin Kreikan tapahtuma uudelleen, siten kuin asiat todella tapahtuivat. Stonehenge, jonka tarkoitusperä on tutkijoillekin mysteeri, on todennäköisesti ollut alkuspeksien esiintymislava. Speksi on näytelmä, joka sisältää musiikkia, kuolemattomia kohtauksia, hyviä ja huonoja sketsejä ja tanssia. Aivan kuten itse elämäkin. Hyvä speksi sisältää kaikkia näitä aineksia oikeassa suhteessa. Tosin vähän liikaa vessahuumoria on juuri sopivasti; se naurattaa aina eniten, mikä kertoo speksin yleisöstä (lääkärikunta) enemmän kuin ehkä haluaisimmekaan. Helsingin yliopiston lääketieteenkandidaattiseuran (LKS) speksi on avautunut yleisölleen kuin osteri 15 kertaa ja rikkonut useita alkuspeksin kultaisia ohjesäännöstöjä. On tiedetty, että rima kannattaa alittaa sieltä, missä se on korkein. Jos speksillä olisi jokin opetus, se saattaisi olla: toisten virheistä oppii eniten. Tai: jos solmii ihmissuhteita, ei pidä ihmetellä, että ne ovat solmussa. Hauskaa matkaa. Sammuttakaa savukkeenne ja kiinnittäkää turvavyönne, sillä esitys alkaa:

Speksi on hulluuden voitto sekä järjestä että tunteesta.
Arno Kotro, valtiotieteiden maisteri

Ensimmäinen näytös

Puoskarin puutarhassa. Vuonna 1958 Lääketieteenkandidaattiseura teki ensimmäisen musiikkispektaakkelinsa, joka esitettiin Aleksanterin teatterissa. Priimusmoottorina toimi Reijo Norio, joka käsikirjoitti ja ohjasi oopperan sekä vastasi musiikista. Pääosassa Giacomo Di Homevillana esiintyi Arto Vuorjoki. Tekijät itse luonnehtivat speksiään viisinäytöksiseksi eetillis-eepillis-lyyrillis-draamallis-mediciniläiseksi satuoopperaksi (kuvat 1 ja 2).

Kuva 1. Ensimmäisen speksin ansiokas tekijälista. Puoskarin Puutarhassa, 1958. (pieni) (iso)

Kuva 2. Kuiskaaja Matti Saarni kopissa kohtaloonsa alistuneena. Puoskarin Puutarhassa, 1958. (pieni) (iso)

Nuoruus, into, usko tulevaisuuteen – speksi heijastakoon tätä.
Matti Tikkanen, dekaani

Haavurikukko (eli tohtori Kaarnan työpäivää Pohjois-Karjalassa). Seuraavaa kandiseuran musiikkiteosta saatiin odottaa aina syyskuuhun 1980 asti. Valkotakkien perustaja ja produktion vetojuhta Bruno Taajamaa kertoo librettoa kirjoittamaan pyydetyn aluksi itseään Väinö Linnaa, joka kuitenkin kohteliaasti kieltäytyi kunniasta. Eeva Joenpellonkin oltua vastahakoinen Ilkka Bäckman päätyi kirjoittamaan libreton itse. Musiikin sävelsi psykiatri-säveltäjä Heikki Piha, kapellimestarina toimi Jorma Panula. Pääosissa nähtiin Matti Lehtinen, Irina Milan, Risto Mäkelä, Ritva Oksanen sekä Pirkkoliisa Tikka. Kuvanveistäjä Terho Sakki ja professori Wille Waris vastasivat lavastuksesta. Kandiseuraa edustivat orkesteri Valkotakit ja kuoro Chor Pulmonale. Hankkeen suojelijaksi saatiin silloinen pääministeri Mauno Koivisto. Esitysten aikoihin hän oli asettunut ehdolle presidentiksi, ja eräät tahot tulkitsivatkin hänen läsnäolonsa ensi-illassa virheellisesti presidenttipeliksi. Lääkäriooppera esitettiin Kansallisteatterissa. Kuusi esitystä kaksine lisäesityksineen olivat loppuunmyydyt. MTV televisioi esityksen ja musiikki levytettiin. Lavastuksellisista yksityiskohdista mieleenpainuvimpia olivat kookas kipsistä valettu lypsävä (sic!) lehmä sekä toimiva 1920-luvun Ford-auto. Lisäksi esityksen aikana laskettiin katosta suurikokoinen metallisista lääketieteellisistä instrumenteista valmistettu Haavurikukko. Kansallisteatterin saaminen esityspaikaksi oli aluksi hankalaa mm. ammattiliittojen vastustuksen vuoksi. »Network-lobbauksella» teatteriin pääsy kuitenkin varmistui. Kansallisteatterissa jouduttiin tosin harjoittelemaan yöllä. Produktion onnistunutta loppuun saattamista juhlittiin tunnelmallisella risteilyllä Visbyhyn. Tarkoitusta varten vuokrattiin oma laiva. Tuosta risteilystä on kulunut 20 vuotta, ja rendez-vous voisi hyvinkin olla ajankohtainen, huomauttaa Taajamaa. Perusteellista jälkeä (kuva 3).

Kuva 3. Kukko kulttuurin tunkiolla. Haavurikukko, 1980. (pieni) (iso)

Väliaika

Speksi kerhona. Speksi on lääketieteenkandidaattiseuran kerhoista suurin ja näkyvin. Siihen osallistuu vuosittain 70–80 opiskelijaa, lähes kaikki lääketieteen opiskelijoita. Näyttelemään ja tanssimaan eivät kaikki halukkaat yleensä mahdu, vaan valinnat tehdään pääsykokeissa; mukaan kuitenkin pääsevät kaikki, koska työrukkasia on joka käteen maskeerauksesta julisteentekoon. Speksiin imeytyy mukaan speksuaalisesti aktiivisia ihmisiä jo ensimmäiseltä kurssilta, ja usein suhde jatkuu koko opiskeluajan ja joskus opiskelun jälkeenkin (vrt. allekirjoittaneet). Speksi kokoaa vuosittain helmoihinsa luovaa opiskelija-ainesta – ihmisiä, jotka haluavat ilmaista itseään. Speksissä on mahdollisuus toteuttaa itseään, oli oma osaaminen miltei mitä tahansa: kirjoittamista, tanssimista, laulamista, piirtämistä. Intensiteetti kasvaa kymmenien ihmisten yhteiseksi saavutukseksi. Speksi antaa mahdollisuuden näyttää kykyjään julkisesti. Harrastajateatterilaiset pääsevät harvoin esiintymään suurelle yleisölle ammattitasoisissa teattereissa. Tekemistä ei pidetä velvollisuutena vaan mahdollisuutena saada vaikka oma teksti lavalle, kymmenien esiintyjien tekemäksi, tuhansien nähtäväksi. Kantavana voimana on nuori luova hulluus. Ammattimaisen organisaation luominen ja mittavan projektin toteuttaminen vaativat saumatonta yhteistyötä ja runsaasti aikaa. Seuraavan speksin suunnittelu alkaakin usein jo edellistä haudattaessa. Vaikka eri osien yhteen hiominen on raskasta ja mukana olijat uhraavat suuren osan vapaa-ajastaan kuukausien ajan, yhteishenki on saumatonta ja eripuraa syntyy harvoin. Opiskelu tosin saattaa jäädä taka-alalle ensi-illan lähestyessä. Mutta mitä enemmän speksille antaa, sitä enemmän siltä saa.

Onneksi lahjakkaat ihmiset ovat lahjakkaita, mikä näkyy monipuolisesti kandiseuran speksien ketjussa. Niiden luova hulluttelu, liikunnallinen ilmaisuvoima ja esittävän musiikin eri alojen virtuositeetti on yltänyt vuosi vuodelta aina vain hienompiin saavutuksiin. Mitä tiiviimmiksi ja vaativammiksi tiedekunnan kurssit tulevat, sitä tärkeämmäksi muodostuu vapaan ja luovan elävän kipinän ylläpitäminen, jota speksiperinne omalta osaltaan hienolla tavalla edustaa. Tällaiset suoritukset tulevat vielä joskus korvaaviksi syventäviksi opinnoiksi, kun taiteen ja humanismin merkitys hyvän lääkärin rakennusosina syvällisemmin ymmärretään.
Eero Saksela, professori

Sponsoreista. Toiminta ei olisi mahdollista ilman ulkopuolista taloudellista avustusta. Varsinkin kiertue syö rahaa kuin anoppi pähkinöitä. Niinpä olemme hyvin kiitollisia sponsoreillemme. Taloudellisesta voitosta on turha haaveilla, mutta ilman avustuksia emme olisi olemassa. Nälkä on taiteilijan ystävä ja nälkä kasvaa syödessä. Nöyrin kumarrus mesenaateille (kuva 4).

Kuva 4. Sanat kertovat enemmän kuin tuhat kuvaa. Hotelli Boheemi, 1994. (pieni) (iso)

Speksilesket ja parinmuodostus. Speksileskeksi kutsutaan parisuhteen vastapuolta, joka jää tohinan ulkopuolelle ja ihmettelee, mihin kumppani katosi. Speksin tekeminen on usein niin sitovaa ja aikaavievää touhua, että vahingossa saattaa siippa jäädä ansaitsemaansa huomiota vaille. Tämä luo toisinaan pientä kitkaa ihmissuhdedynamiikkaan.

Speksilesken kannattaa hankkia paljon omia harrastuksia.
Heini Lassus, lääketieteen lisensiaatti, ex-speksi-leski

Speksiromansseja syntyy toisinaan. Parinhakumielessä ei speksintekoon kannata lähteä, sillä speksiläiset yleensä tyytyvät ryhmän sisäiseen lämpöön ja hauskaan yhdessäoloon. Joskus tosin käy vahinkoja. Jarkko ja Kaisa tapasivat toisensa speksiä tehtäessä keväällä 1998. Kumpikaan ei myönnä hakeneensa speksisuhdetta. Jarkko oli näyttelemässä ja Kaisa vastasi lipunmyynnistä ja oli puvustuksessa. Speksissä osat loksahtivat kohdalleen. »Se oli rakkautta ensi silmäyksellä», sanoo Kaisa ja Jarkko myhäilee vieressä: »Tunsin löytäneeni sukulaissielun. Olin kauan ajelehtinut karikoissa, kunnes löysin elämääni ankkurin, Kaisan.»

Speksin Raskaan Työn Sankarien Ritarikunta. Vuonna 1996 speksiläiset perustivat Raskaan Työn Sankarin Ritarikunnan, joka valitsee jäsenikseen aktiivisimmat speksiläiset. Ritarikunnan perustamisen syynä oli se, että monet keskeisestikin speksin syntyyn vaikuttavat ihmiset eivät saa ansaitsemaansa tunnustusta, vaikka tekevät lukemattomia työtunteja. Yleisö näkee valmiin tuloksen, ei sitä työmäärää, joka jokaisen yksityiskohdan takana piilee. Sankarit vaalivat speksin perinnettä mottonaan: kerran speksiläinen, aina speksiläinen. Ritarikunta pullistuu vuosi vuodelta.

Speksin nousu ja uho. Vuosien 1958 ja 1980 katsojaluvuista ei ole tietoa, mutta vuosina 1988–95 yleisömäärät pyörivät 500–600 katsojassa. Esityksiä oli aina vain kaksi, kuukausien uurastus purkautui toisen (ja viimeisen) illan juhliin. Vuodesta 1996 lähtien speksi on elänyt renessanssikautta. Katsojien määrä on kasvanut, esitysten määriä jouduttu lisäämään ja kiihko ja innostus vallannut mielet. Vuoden 2000 speksissä katsojia oli jo 3 000 ja esityksiä yhteensä yhdeksän. Speksi on kasvanut myös organisaationa. Nykyään LKS:n Speksi lienee suurin säännöllinen harrastajateatteri Suomessa katsojamääriltään ja tekijöiltään. Speksikärpänen on purrut myös muualle. Ruotsinkielisillä lääketieteen opiskelijoilla (Medicinarklubben Thorax) on monivuotiset perinteet speksien teossa. 1990-luvulla speksejä alettiin tehdä myös Kauppakorkeassa ja oikeustieteellisessä, ja valtiotieteellisessäkin on orastava speksi tulossa. Muissakin yliopistokaupungeissa on herätty: Tampereella on tehty kaksi mittavaa speksiä ja Oulukin on kunnostautunut. Milloin Kuopio herää tanssimaan ja soimaan?

Olin erittäin vaikuttunut. Juttu oli paljon parempi kuin olen monessa ammattiteatterissa nähnyt. Minua oli varoitettu, että kyseessä on harrastelijaporukka, mutta se kuinka ilmaisuvoimainen joukko lääketieteen opiskelijat ovat, oli yllätys. Speksiä kannattaisi markkinoida isommallekin yleisölle. Speksin tekeminen olisi hyväksi kaikille, jotka tulevat tekemään potilastyötä.
Minna Haapkylä, näyttelijä

Toinen näytös

Schmertzwaldklinik. Vuonna 1988 tehtiin seuraava speksi, jonka kaksi esitystä nähtiin Vanhalla ylioppilastalolla. Puuhaihmisinä toimivat opiskelijat Hanna Wahlstein, Pia Vepsäläinen sekä Mikko Lehtovirta. Perustamisasiakirjaan kirjattiin ylevä tavoite saada aikaan vuotuinen perinne. Tavoitteeseen päästiin.

Miksi lähdit mukaan, Mikko Lehtovirta? Viimeinen kurssini oli menossa. Olin viettänyt keskireipasta opiskelijaelämää ja ollut osallisena monenlaisessa. Elämä oli vakavoitumassa. Speksi oli juuri sitä, mitä puuttui: organisoitua, kurinalaista hauskanpitoa; huolella harjoitellut ja sisustetut bileet, joissa sai olla esillä. Näytteleminen tosin tuntui alkuun oudolta. Mitä teit speksissä? 1988: olin nuorempi pääosan esittäjä ja tein laulujen sanoitusta. 1989: käsikirjoitus, ohjaus, sanoitus osin, sivuosa, efektejä. 1990: laulujen sanoitusta, yksi pääosista. 1991 ja 1992: sivuosissa. 1993 laulava puu. Mikä oli speksin merkitys sinulle? Organisoitu, huolellisesti puettu ja lavastettu bailaaminen oli keskeisessä osassa. Liikkeelle päästyämme luova toiminta tuli tosin yhä tärkeämmäksi. Musiikkia olisin tehnyt mielelläni enemmänkin. Mieleenpainuvin muisto? »Oma speksi Härmälä -89» on jäänyt mieleen niin hyvässä kuin epäonnistuneelta tuntuneessakin. Siinä Carol Forsblom alkoi lypsää kesken orkesterin johtamisen ja Sakari Jokelainen alkoi pissata, kun hänen käskettiin virvoittaa pyörtynyt vettä heittämällä. Hyviä hahmoja on jäänyt mieleen, Marko Mykkänen superapuhoitajana Schmertzwaldklinik-speksissä, Timo Valle Ruotsin kuninkaana Härmälässä. Herkkä muisto on se, kun laulavana palmuna 1993 Afroditessa sain suuret aplodit, vaikka olin jo työelämässä. Mitä tekisit nyt tai haluaisit tuoda esille, jos olisit mukana tulevassa speksissä? Samaa kuin ennenkin: paljasta pintaa. Sori.

Speksien tekeminen jatkui. Tekijät vaihtuivat hiljalleen, uudet ihmiset ottivat vastuun rakkaasta lapsesta (kuva 5).

Kuva 5. Ken itsensä tästä vielä tunnistaa? Härmälä, 1989. (pieni) (iso)

Kuva 6. Malboro-mies: »Ei ole mitään menetettävää.» Jack Daniels: »Onpas, itsetunto!» Malboro-mies: »Se on jo menetetty aikaa sitten.» Heikki Kurvinen Jack Danielsina. Hotelli Boheemi, 1994. (pieni) (iso)

»Yö tuudittelee uniin
yö taikoo esiin kuvasi kauniin
kuiskauksen kuulen pimeässä
muisteltaisko menneitä?
Leikilläs kysyt multa
hei beibi ootko aina mun kulta
kai menet kanssani naimisiin
ja muutat sitten Stuttgartiin»

Sanat Anna Peitola    Sävel Schwantz, Andre ja Kahn: Dream a little dream of me

Uusi Testamentti. Vuonna 1995 tehtiin ensimmäinen vierailu toiseen kaupunkiin, Tampereelle. Jo seuraavana vuonna viikon kestävä kiertue kattoi kaikki Suomen medisiiniset kaupungit: Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun. Kiertue oli fyysisesti ja henkisesti haastava kokemus: nukkumista lattioilla, matkustamista bussissa, esitysten pystyttämistä ja esiintymistä – sekä latautumista seuraavan päivän esiintymiseen, usein aamuun asti.

»Lapsonen
kaikki tahtovat parastas uskoen
että tietävät aina parhaiten
ja niin itsekin
sallit hiljaa sen johdatuksen

Etkö näe
tuuli puiden alta lehdet lennättää
oksan katkaisee sää kun myrskyää
vaan puu pystyyn jää
se ei antaudu eikä kerjää»

Sanat Tuomas Rosberg   Sävel Garner: Misty

Eetterissä-speksi (1996) siirtyi oikeisiin teattereihin, aluksi Gloriaan. Esitysmääriä lisättiin kahdesta viiteen ja siihen vielä kiertue päälle. Siitä lähtien lähes jokainen Helsingin-esitys onkin ollut loppuun myyty (kuva 7).

Kuva 7. Tulevaisuus näyttää niin kirkkaalta, että on pakko alkaa käyttää aurinkolaseja. Eetterissä, 1996. (pieni) (iso)

Eetteri-speksi kertoo television kykyjenetsintäkilpailusta, jonka järjestää suurliikemies Frank Xerox. Janne Korkki, epäonninen entinen televisiotähti, juontaa kilpailun ja etsii sopivat kilpailijat. Korkin selän takana Xerox järjestää tyttärensä voittajaksi. Sini Taivas on lähtenyt maalta kotoa toteuttaakseen unelmansa päästä laulajaksi. Dillellä, Helvetin Mankelit -moottoripyöräkerhon johtajalla, on unelma: päästä valkokankaalle. Dille päättää vaikuttaa kilpailun kulkuun kidnappaamalla Xeroxin.

Dille: Smith, tarkista ikkunat, seuraavatko kytät. Wesson, onko paikka puhdas?

Pojat käyvät toimeen.

Wesson: Täällä ei ole siivottu aikoihin.

Dille: Idiootti. Onko tämä läävä turvallinen? Wesson tarkistaa. Dille asettuu keskelle
huonetta.

Dille: Minulla on unelma. Minusta tulee elokuvatähti.

Smith: Dillen on pakko päästä pätemään.

Dille: Mitä sä tolla tarkoitit, kana-aivo?

Wesson: Ite oot niin sanonut.

Dille: Pakkoko sitä silti on kaikille kuuluttaa?

Smith: Pakko mikä pakko.

Wesson: Mitään ei oo pakko

Smith: Paitsi köyhän nähdä nälkää! Uga uga!

Wesson: Dille on hyvä tyyppi. Jos joku tulee sille urputtaan – niin ei kannata tulla sille
urputtaan.

Frank: Keitä te olette?

Smith: Etsä tunne meidän liivejä hei.

Wesson: Me ei olla mitä tahansa hiirulaisia.

Dille: Me ollaan Helvetin Mankelit. Esittelevät. Wes raapii niskaansa. Missä helvetiss
sun liivit on, Wesson.

Wesson: Ne on pesussa.

Kilpailun järjestäminen edistyy. Venla Ruusu, uuttera manageri, valmentaa tallinsa epäonnisia suojatteja, jotka unelmoivat menestyksestä: Harald Hermusta, Tenavatähti Lolitaa, Puhuvaa koiraa Pendolinoa ja montaa muuta. Kilpailu paikasta auringossa on kovaa. Kilpailijat yrittävät raivata toisiaan tieltä lahjomalla, kiristämällä, huijaamalla. Frankin petos selviää Korkille. Kilpailu alkaa. Kulissien takana yritetään sabotoida toisten esityksiä, kilpailija toisensa jälkeen esiintyy, tuomaristo antaa pisteitä. Korkki on valinnan edessä: hyväksyäkö petos vai avittaa voittajaksi kilpailijoista paras? Lopussa kaikki saavat palkintonsa (kuva 8).

Kuva 8. Seppo Holi (Tuomas Rosberg) ja tenavatähti Lolita (Aino Soro). Eetterissä, 1996. (pieni) (iso)

Eetterissä-speksi (1996) oli suksee, katsojamääriltään ja taiteellisesti. Teatteriohjaaja Jussi Parviaisen kanssa suunniteltiin yhteistä kesäteatteria Kaivopuiston rantaan. Valmistelut olivat jo pitkällä, kunnes Sulkakäärme-tuotantoyhtiön harmillinen konkurssi kaatoi unelman. Speksi siirtyi kesälaitumelle valmistelemaan seuraavan vuoden ponnistusta.

»Mua hämmentää nää suuret talot
väki joka juoksee kauhuissaan
hymyilevät naiset ja jukkispalot
muotit joihin kaikki täällä tunkee haaveitaan

Miksei voi joskus vaan
hengähtää paikoillaan
ottaa kii onnestaan
miks’ täytyy koittaa uida jonkun toisen maailmaan

Sanat Juha Jokela Sävel Prince: Purple rain

Vain Yhden Napin Tähden (1997) kertoi Sakarista ja Ninnistä, jotka ovat menossa naimisiin. Sakari tasapainotteli miehen kahden vietin vapaudenkaipuun ja turvallisuuden välillä. Ninni oli hyvän perheen tyttö ja kaikin puolin hyvä ihminen. Heidän kohdatessaan Helsingin verovirastossa tapahtui nappi-ilmiö: paidannapista syntyi riita, joka sai elämänkokoiset mittasuhteet.

Ninni: Huh, enää kaksi päivää. Näytät ihan gigololta, eihän se sovi tulevalle
aviomiehelle. Pistä nyt se nappi kiinni.

Sakari: En.

Ninni: Et? Miksi et, senkin mörökölli?

Sakari: Älä kutsu minua mörökölliksi. En laita. Minulla on oikeus päättää
omasta pukeutumisestani.

Ninni: Mutta jos ei ole tyyliä.

Sakari: Sitä äitisi aina sanoo.

Ninni: Miten äiti tähän liittyy.

Sakari: Aivan liikaakin. Minullakin on periaatteita. Vaikka olenkin ne kaikki
myynyt.

Ninni: Sinä et siis rakasta minua.

Sakari: Totta kai rakastan.

Ninni: Uskon jos laitat napin kiinni. Itsekäs.

Mies jonossa: Ei sen tarvitse laittaa sitä nappia kiinni.

Ninni: Anteeksi mutta me olemme menossa naimisiin.

Miehen vaimo: Näytättekin aivan vastarakastuneilta.

Sakari: Olemme asuneet yhdessä kuusi vuotta.

Ninni: Kruununhaassa.

Sakari: Hän haluaisi että muutamme Laajasaloon.

Mies jonossa: Laajasalo on todella typerä paikka.

Sakari menettää kaiken: työsuhdeasunnon, -auton ja -kännykän, perinnön, rahat ja maineen. Ojan pohjalla naru kaulassa Sakari kohtaa herra Ajan, kosmisen desperadon, joka pystyy liikkumaan ajassa matkaoppaanaan repaleinen historiankirja. Ajan kanssa M yrittää palata elämänsä eri vaiheisiin. Mutta. Herra Aika ei hallitse aikamatkaamista, ja he ajautuvat seikkailuihin ajan lyhyen historian pyörteisiin. Lopulta Sakari saa toisen mahdollisuuden saada Ninni takaisin. Aika palauttaa Sakarin verovirastoon, mutta riita syntyy uudestaan. Kohtaloaan ei voi muuttaa. Lopussa paljastuu, että tähdellistä onkin vain pilvetön yötaivas (kuva 9).

Kuva 9. Sami Heistaro kultaa kurkussaan. Vain yhden napin tähden, 1997. (pieni) (iso)

»Ohi meni päivät
erehdykset jäivät
ohi meni aika
eikä mikään taika
muuta kulkua sen
tavoita et unta
sulanutta lunta
päältä maan helteisen»

Sanat Tuomas Rosberg Sävel Mecano: Hijo de la luna

Enkelini. Keväällä 2000 »Enkelini» teki uuden aluevaltauksen lähtemällä esiintymään Tarttoon paikallisille opiskelijoille. Koska oletuksena oli, että englantia ymmärrettäisiin paremmin kuin suomea, käännettiin koko kaksituntinen näytelmä yhteisvoimin englanniksi. Katsojia oli lähes sata. Ne kolme katsojaa, jotka eivät ymmärtäneet suomea, olivat varmasti kiitollisia vaivannäöstä.

Miksi lähdit mukaan speksiin, Juho Vanhatalo? Tiesin jo etukäteen, mitä speksi on, yleisöstä katsottuna. Harrastan musiikkia, ja sen tekeminen on hauskempaa porukassa kuin yksin kotona. Liityin ylioppilaskunnan laulajiin ja lähdin speksiin. Mitä teit speksissä? Vastasin musiikista. Valitsin kappaleita ja tein sovitukset. Harjoitutin orkesteria, solisteja ja taustalaulajia. Tein yhteistyötä ohjaajan ja tanssijoiden kanssa. Lisäksi soitin pianoa ja lauloin. Mikä oli speksin merkitys sinulle? Sain kokemusta uudentyyppisestä työympäristöstä. Tunnen nyt ihmisiä, joiden kanssa voin toteuttaa omia projektejani. Uusi ystäväverkko oli minulle tärkeä, sillä olin juuri muuttanut Helsinkiin. Mieleenpainuvin muisto? Laulukokeen pitäminen näyttelijöille ja laulajille. Jos lähtisit tekemään seuraavaa speksiä, mitä haluaisit tehdä siinä? Osallistua musiikin koordinointiin ja valintaan, mielelläni myös näyttelisin (kuva 10).

Kuva 10. Mitä enemmän speksille antaa, sitä enemmän siltä saa. Juho Vanhatalo. Enkelini, 2000. (pieni) (iso)

Epilogi

Speksin merkitys. Speksi kehittää ryhmätyökykyä ja opettaa, että parhaan tuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan paitsi kykyä tuoda oma näkemyksensä julki myös taitoa kuunnella muita. Opitaan hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja arvostamaan muiden vaivannäköä. Vastuu omasta osuudesta vain osana kokonaisuutta korostuu. Ammatillisestikin ajatellen speksi on loistava tapa kehittää sosiaalisia kanssakäymistaitojaan. Se antaa rohkeutta ilmaista itseään, ja rutinoituneesta esiintymistaidosta on hyötyä potilastyössäkin. Toisaalta kun on tottunut leikittelemään eri rooleilla, on helpompi kohdata potilas ammatillisesti kuitenkaan piiloutumatta valkean takin sisään. Kollegiaaliseen kanssakäyntiinkin tulee ripaus rentoutta ja luontevuutta. Speksin sosiaalinen anti on melkoinen. Tutustutaan alan opiskelijoihin yli kurssirajojen ja syntyy ystävyyksiä, jotka kantavat työelämään asti. Speksiä tehdessä tulee vaivihkaa tutustuttua ihmisiin sellaisina kuin he todella ovat (kuva 11).

Kuva 11. Ruostuneet teräsmiehet tähtien alla (Olli Kontiainen ja Harri Seppälä). Sirkus Maximus, 1999. (pieni) (iso)

Olen suhtautunut positiivisesti tämänkaltaiseen toimintaan, koska se avartaa, ettei kaikki ole medisiinan kanssa touhuamista.
Kimmo Mustakallio, emeritusprofessori

Seuraava speksi on valmisteilla. Tämän kirjoituksen ilmestyessä näyttelijät opettelevat jo vuorosanojaan, sovittajat tekevät sovituksia ja maskeeraajat suunnittelevat meikkejä. Koreografit miettivät askelkuvioita. Lavastajat ja puvustajat ovat pitäneet jo ensimmäiset palaverinsa. Helsingin ja kiertueen esityspaikat on varattu ja sponsoreita etsitään. Tammikuussa alkaa tiivis harjoittelu, joka kulminoituu ensi-iltaan maaliskuussa. Harjoitellessa moni tuskastuu ja miettii, miksi tulikaan lähdettyä mukaan. Ensi-illan huumassa ei kuitenkaan työtunteja enää mietitä.

Kun kysytään, missä on speksien vetovoima, itse kullakin on ikioma vastauksensa. Minulle speksit ovat hauskojen tarinoiden, välkkyvien oivallusten ja mehevän musiikin iloista leikkiä, kuria ja ilkikuria, liikettä ja rytmiä. Tottahan speksistä löytyy sanoman syvyyttäkin. Meille ikälopuille niissä on vielä pieni häivä kadotetun nuoruuden haikeita sävyjä. Sitten on se erityinen speksitunnelma: odotuksen jännitys ennen kuin valot sammutetaan, naurun rämähdykset esityksen aikana ja vitsikäs vuoropuhelu lavan ja katsomon välillä, omstartit ja välihuo-mautukset päätepisteenä tömisevät suosionsosoitukset.

Tämä on speksien elämyksellinen puoli, mutta on niillä toinen totinenkin puoli, se työ, joka tehdään kulissien takana katsojilta piilossa. Speksit ovat monenlaista osaamista ja taitoa vaativa joukkuepeli. Lopputulosta eivät ratkaise loistavat yksilösuoritukset vaan joukkueen kyky toimia yhdessä. Olisiko tässä tärkeä viesti meille kaikille medisiinareille (kuva 12)? Voi hyvinkin olla, mutta Sheriffin sanoin:

Kuva 12. Kauneus ei katoa. Tanssijat Jenni Nieminen, Maria Korhonen, Päivi Järvinen ja Hanna Lundström. (pieni) (iso)

»Tärkein on vapaus
silmissä avaruus
joka päivä uus hulluus
tätä on nuoruus.»

Risto Pelkonen, arkkiatri

* * *

Kiitokset haastatelluille. Lähteinä ovat olleet Speksiarkisto ja usko parempaan huomiseen. Vakaville asioille pitää nauraa, etteivät ne olisi niin vakavia.

Luettelo spekseistä

1988 Schmertzwaldklinik
1989 Härmälä
1990 Middle Side Story
1991 Aavikkohymni
1992 Rajatila
1993 Afrodite
1994 Hotelli Boheemi
1995 Uusi Testamentti
1996 Eetterissä
1997 Vain Yhden Napin Tähden
1998 Sheriffin tähden alla
1999 Sirkus Maximus
2000 Enkelini
2001 ?

OLLI KONTIAINEN, LL, työterveyslääkäri
olli.kontiainen@hus.fi
HYKS:n työterveysasema
Paasikivenkatu 4
PL 446, 00029 Helsinki

PATRIK LASSUS, LL, sairaalalääkäri
patrik.lassus@helsinki.fi
HUS
Marian sairaala
00180 Helsinki

SPEKSIN KOTISIVUT
http://www.helsinki.fi/jarj/lks/speksi
http://come.to/speksi

Sananlaskujen viisautta

Sairaus tulee odottamatta
    Vahinko ei tule kello kaulassa
    Eivät sairaudet lääkäriä ujostele
    Viina voittaa viisaankin, tauti tappaa taitavankin
    Itse lääkärit läsivät, itse puoskarit potevat
    Vahinko käypi vuoroon kuin tauti ihmisissä
    Sairaus tulee ratsain mutta poistuu jalan
    Kun hitaasti kuljet, onnettomuus saavuttaa, kun kiivaasti riennät, onnettomuuden saavutat
    Ryömivä etana on nopeampi kuin istuva jänis
    Tulevaa tautia ei osaa sairastaa